Eteisvärinä

Mikä on eteisvärinä?

Milloin epäillä eteisvärinää?

Mikä aiheuttaa eteisvärinää?

Miksi eteisvärinä on vaarallinen?

Miten eteisvärinä todetaan?

Eteisvärinän hoito

Mistä eteisvärinäpotilaan hoitokokonaisuus muodostuu? 

Eteisvärinän omahoito

 

Mikä on eteisvärinä?

Eteisvärinä eli flimmeri, on sydämen rytmihäiriö, jossa sydän lyö epäsäännöllisesti ja usein myös epätavallisen tiheään. Sydämen rytmihäiriöitä on muitakin, mutta eteisvärinä eli flimmeri on niistä yleisin.

Sydän on lihas, jossa on neljä lokeroa: kaksi eteistä ja kaksi kammiota. Kun sydän pumppaa verta, sen kaikki osat supistuvat järjestelmällisesti. Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistu hyvässä järjestyksessä, vaan liike, jota ne tekevät, on rytmitöntä värinää tai vapinaa. Kuuntele miltä kuulostaa epäsäännöllinen syke.


Lue lisää eteisvärinästä, sen yleisyydestä ja luokittelusta sekä muista sydämen rytmihäiriöistä Sydän.fi -verkkopalvelusta.  

Milloin epäillä eteisvärinää?

Eteisvärinä voi oireilla monella tapaa. Se voi tuntua sydämen tykyttelynä tai epämiellyttävänä muljahteluna rinnassa. Se voi aiheuttaa myös huimausta, väsymystä, hengenahdistusta, huonoa oloa ja yleistä suorituskyvyn laskua. Eteisvärinän salakavala piirre on, että se voi myös olla täysin oireeton.

 

Epäsäännöllisen rytmin voi aistia sydämentykytyksenä. Kaikilla näitä tuntemuksia ei ole, eikä kaikki tykytyksen tunne johdu eteisvärinästä. Jos liikkuessa hengästyy ja väsyy aikaisempaa herkemmin, voi epäillä eteisvärinää. Jos liikkuminen on vähäistä, tätä muutosta ei ehkä ole kovin helppo huomata.

Verenpainemittareiden uusimmat mallit tunnistavat epäsäännöllisen sykkeen. Joskus eteisvärinän merkkinä on se, ettei verenpainemittari anna lainkaan verenpainelukemaa.

Eteisvärinä todetaan usein sattumalta, esimerkiksi lääkärintarkastuksessa. Näin tapahtuu joka neljännellä eteisvärinää sairastavalla.

Ensimmäinen tunnistettu oire ja merkki eteisvärinästä voi olla vasta aivoinfarkti.

Oman pulssin tunnustelu ja epäsäännöllisen pulssin tunnistaminen on tärkeä taito. Sen avulla voi havaita muuten oireettoman eteisvärinän. Epäillessään eteisvärinää kannattaa kääntyä terveydenhuollon puoleen asian selvittämiseksi. 

 

Tunne pulssisi -hanke selvitti marraskuussa 2015 yli 60-vuotiaiden tietoja ja taitoja pulssin tunnustelusta ja eteisvärinästä. Tutkimustulosten mukaan yli puolet 60 vuotta täyttäneistä suomalaisista tietää, että eteisvärinän voi havaita itse tunnustelemalla pulssia ja lähes 90 prosenttia osaa jo tehdä sen. Silti vain kuusi prosenttia vastaajista tunnustelee pulssiaan päivittäin. Lue Virve Airolan artikkelista lisää tutkimuksen tuloksista.

 

Mikä aiheuttaa eteisvärinää?

Muun muassa korkea verenpaine ja muut kansantautimme. Ja ikä.

Eteisvärinälle altistavat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen läppäviat ja sydämen vajaatoiminta. Diabetes, ylipaino, kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea ja krooniset keuhkosairaudet lisäävät eteisvärinän vaaraa. Riskitekijä, jolle emme itse voi mitään, on ikä: eteisvärinä alkaa yleistyä 60. ikävuoden jälkeen.

Lue lisää eteisvärinän aiheuttajista Sydän.fi -verkkopalvelusta

Miksi eteisvärinä on vaarallinen?

Siksi, että se aiheuttaa vuosittain tuhansia aivoinfarkteja. Eteisvärinästä johtuvat aivoinfarktit ovat muita aivoinfarkteja vaikeampia ja vammauttavampia. Ne myös johtavat muita infarkteja useammin kuolemaan.

Eteisvärinän aikana sydämen eteiset eivät supistu kunnolla, jolloin verta pääsee lammikoitumaan sydämen eteisiin. Eteisissä seisova veri hyytyy ja jossain vaiheessa hyytymät lähtevät verisuonia pitkin liikkeelle kohti päätä. Aivoissa hyytymät voivat tukkia yhden tai useamman suonen. Niillä aivojen alueilla, jonne veri ei enää pääse hyytymän takia, aivosolut alkavat kuolla hapen ja ravinnon puutteen takia. Lue lisää aivoverenkiertohäiriöstä ja sen oireista Aivoliiton sivuilta.  

 

Katso video jossa opitaan tuntemaan aivoverenkiertohäiriön oireet.

Hoitamaton eteisvärinä pitkään jatkuneena heikentää myös sydämen toimintaa.

Lue lisää eteisvärinän aiheuttamista vaaroista ja haitoista Sydän.fi -verkkopalvelusta

Miten eteisvärinä todetaan?

Eteisvärinä voidaan varmuudella todeta vain rytmihäiriön aikana tehdyn EKG:n eli sydänsähkökäyrän avulla.

Haasteena on löytää kohtauksittainen eteisvärinä. Tällöin asiaa voi auttaa 24-48 tuntia kestävä sydänfilmin vuorokausinauhoitus eli Holter.
 

Lue lisää eteisvärinän diagnosoinnista ja tutkimuksista Sydän-fi -verkkopalvelusta.

 

 

Eteisvärinän hoito

Eteisvärinän hoito valitaan yksilöllisesti, ja sinun - potilaan, pitää olla asiassasi valppaana. Kuuntele ja kysy jos et ymmärrä, mitä lääkäri ehdottaa.

 

Hoidon kaikille yhteisiä perusasioita voi summata:

  • Eteisvärinän hoidon tärkein tavoite on estää verihyytymien aiheuttamat tukokset aivojen verisuonissa. Tukoksia voi tulla myös oireettomassa eteisvärinässä, joten sitä hoidetaan kuten oireita aiheuttavaa eteisvärinää.
  • Eteisvärinän oireet saattavat häiritä jokapäiväistä elämää. Oireita voidaan hoitaa.
  • Eteisvärinän taustalla ovat usein muut sairaudet, kuten verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, läppävika tai diabetes.  Viimeistään eteisvärinän toteamisen jälkeen näiden niin sanottujen perussairauksien hoito pitää saada kohdilleen.
  • Normaali paino, tupakoimattomuus, terveellinen ruoka ja liikunta ovat muun muassa asioita, joilla voit itse vaikuttaa omaan hyvinvointiisi sekä eteisvärinään ja sen taustalla oleviin riskitekijöihin.
  • Lääkkeiden käyttö lääkärien ohjeiden mukaan on välttämätöntä.

Mistä eteisvärinäpotilaan hoitokokonaisuus muodostuu? 

  • Aivoinfarktin estäminen
  • Rytmihäiriön hoitaminen
  • Taustalla vaikuttavien sairauksien hyvä hoito

Lue lisää eteisvärinän hoidosta Sydän.fi -verkkopalvelusta.  

Katso mitä voit itse tehdä sairautesi hoitamiseksi ja hyvinvointisi lisäämiseksi omahoito -osiosta

 

Katso video Rytminsiirto edessä?

Eteisvärinäpotilaan seuranta

 

Eteisvärinän hoito edellyttää säännöllistä seurantaa. Seurantakäynnit toteutetaan tavallisesti perusterveydenhuollossa joko hoitajalla tai lääkärillä. Se, kuinka usein seurantakäynneillä tulee käydä, on kiinni oireista ja eteisvärinän taustalla olevista sairauksista, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
 
Seurantakäynneillä käydään läpi vointia, oireita, ovatko aivoverenkierron häiriöiden vaaratekijät muuttuneet (CHA₂DS₂ VASc-pisteytys), onko lääkitys edelleen paras mahdollinen, arjen asioita kuten lääkityksen ja omahoidon toteutumista sekä esimerkiksi ruokavalioon, liikuntaan, verenpaineeseen, pulssiin ja painoon liittyviä kysymyksiä. Samalla tarkistetaan, miten antikoagulaatiohoito onnistuu. Tässä on hyvä tilaisuus keskustella myös vertaistuen merkityksestä ja mahdollisuudesta.
 
Tutkimusten tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Eteisvärinän omahoito

Lue lisää näiltä sivuilta, miten voit hoitaa itseäsi ja mitä sinun tulisi huomioida arkielämässä.

 

Voiko eteisvärinäkohtauksia estää?

Vertaistuki

Liikunta

Ruoka 

Sauna ja seksi 

Stressi

Uni

Matkustaminen 

Sosiaaliturva

 

Voiko eteisvärinäkohtauksia estää? 

Eteisvärinäkohtaukselle altistavia yksilöllisiä tekijöitä ovat:
  • valvominen
  • kovat fyysiset suoritukset, kilpaliikunta
  • runsas alkoholin käyttö, krapula
  • kofeiini
  • suuri ateriakoko/raskas ateria
  • kylmät juomat
  • stressi
  • flunssa tai muu sairaus
  • kova saunominen
  • huumeet
 
Vertaistuki
 

Eteisvärinän aiheuttamat oireet saattavat pelästyttää, ennen kuin niiden kanssa pääsee tutuksi. Samassa tilanteessa olevan ihmisen kanssa keskustelu auttaa. Vertaistukitoiminta on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten jakamista. Vertaistukihenkilö kuuntelee ja kannustaa, hän on valmennettu tehtäväänsä ja vaitiolovelvollinen.

Vertaistukea löydät paikallisesta sydänpiiristä tai –yhdistyksestä.
 
Katso video Ihan vapaaehtoisesti.

Liikunta

Säännöllinen liikunta on tärkeää eteisvärinäpotilaille, kuten kaikille muillekin. Päivittäinen liikkuminen on yksi tärkeä keino, jolla voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja eteisvärinän taustalla oleviin sairauksiin. Liikunta parantaa myös autonomisen hermoston tasapainoa ja fyysistä kuntoa, jolloin rytmihäiriötkin vähenevät. Osa eteisvärinäpotilaista joutuu opettelemaan toisenlaisen tavan liikkua, kuin mihin ennen eteisvärinää on tottunut.
 
Rytmihäiriön aikana sydämen pumppausteho on noin kolmanneksen huonompi kuin normaalin rytmin aikana. Tämä voi aiheuttaa väsymystä, hengenahdistusta tai rintakipua.
 
On ymmärrettävää, että alkaa välttää liikuntaa, kun näitä oireita ilmaantuu. Moni potilas muisteleekin eteisvärinän toteamisen jälkeen, että liikkuminen on muuttunut aiempaa hankalammaksi, mutta siinä vaiheessa syyksi ei ole osannut epäillä eteisvärinää.
 
Kun eteisvärinä on todettu ja hoito aloitettu, liikkuminen yleensä helpottuu. Rajoituksia liikkumiselle ei varsinaisesti ole, vaan eteisvärinäpotilaan omat tuntemukset ratkaisevat, kuinka kovalla teholla voi liikkua.
 

Omien tuntemusten ehdoilla

 
Jos rasittava liikunta laukaisee eteisvärinäkohtauksen, vauhtia pitää hiljentää ja taukoja lisätä. Kannattaa kokeilla liikkumista niin, että lisää liikunnan määrää ja tehoa vähitellen ja kuuntelee omia tuntemuksiaan liikunnan aikana ja sen jälkeen. Ääriponnisteluja esimerkiksi kuntosalilla isojen painojen käyttämistä tai nopeaa juoksua mäen päälle ilman lämmittelyjä ei kannata lähteä kokeilemaan, rytmit menevät vähemmästäkin sekaisin.
 
Jos liikkeelle lähteminen arveluttaa, selvitä, onko lähelläsi sydänliikuntaryhmiä, joissa voit turvallisin mielin aloittaa liikunnan. Ryhmiä järjestävät esimerkiksi terveyskeskus tai sydänyhdistys.
 

Paljonko pitää liikkua?

 
Terveyttä edistävä liikunta on monipuolista, mieluiten päivittäistä liikuntaa. Kestävyysliikunnan lisäksi kannattaa harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa.
 
Tärkeintä on löytää liikuntalajit, joista itse nauttii!
 
UKK-instituutin verkkosivuilta löydät lisätietoa työikäisten (18–64-vuotiaat)  ja yli 65-vuotiaiden terveysliikuntasuosituksesta. 
 

Lääkkeet ja liikunta

 
Eteisvärinäpotilailla usein käytettävät lääkkeet (erityisesti beetasalpaajat, mahdollisesti kalsiumestäjät ja sotaloli) laskevat sydämen syketasoa ja estävät siis sykkeen nousua myös rasituksessa. Kevyeen liikuntaan nämä lääkkeet eivät vaikuta. Kun liikkuu kovemmilla tehoilla voi tuntua siltä, että seinä tulee vastaan. On hyvä lämmitellä ennen liikuntasuoritusta. Rauhallinen liikunnan aloittaminen tai alkuverryttely auttavat tekemään liikunnasta miellyttävämpää.
 
Marevan-hoitoa käyttävän ei pidä harrastaa sellaisia liikuntalajeja, joissa on tavallista suurempi tapaturman tai verenvuodon riski.
 

Matkustaminen

Ulkomaille lähtemistä kannattaa suunnitella huolellisesti. Matkakohteen valinnassa huomioi millainen kohde on, missä se sijaitsee (korkeuserot, aikaero), miten sinne pääsee ja millainen sää (kuuma, kylmä) siellä on.
 
Pakkaa lääkkeet (dosetissa) käsimatkatavaroihin. Ota mukaan lääkkeiden alkuperäispakkaukset ja kopiot resepteistä. Varaa mukaan ylimääräisiä lääkkeitä varmuuden vuoksi.
 
Ota myös mielellään englanninkielinen hoitoseloste sairaudesta tai ainakin ICD 10 -koodi (eteisvärinä I48) ja latinankielinen diagnoosi (fibrillatio atriorum), viimeisin sydänfilmi ja hoitavan lääkärin tai sairaalan puhelinnumero. Jos sinulla on sydämen tahdistin, pidä mukana englanninkielinen tahdistinkortti, jonka voit näyttää lentokenttien turvatarkastuksissa.
 

Matkavakuutus

 
Kelasta voi tilata maksuttoman eurooppalaisen sairaanhoitokortin, joka takaa Suomessa pysyvästi asuvalle oikeuden sairaanhoitoon EU- tai ETA-maassa sekä Sveitsissä samantasoisena kuin mitä kyseisen maan oma väestö saa lakisääteisesti. Ota siis selvää kohdemaan sairaanhoitopalveluista ja niiden omavastuukustannuksista; ne voivat poiketa paljon Suomen palveluista.
 
Lue lisää eurooppalaisesta sairaanhoitokortista Kelan sivuilta.
 
Erillinen matkavakuutus on suositeltava. Selvitä etukäteen, mitä vakuutus korvaa oman sairautesi osalta.
 

Marevan-hoito ja matkustaminen

 
Marevan-hoitoa käyttävän matkustamiseen liittyy muutama huomioon otettava asia. Ruokavalio muuttuu ulkomailla herkästi. Pyri kuitenkin pitämään se mahdollisimman samankaltaisena kuin kotimaassakin. Myös turistiripuli ja oksentaminen voivat vaikuttaa INR-arvoon.
 
Äkillisten tilanteiden varalta kannattaa selvittää jo kotimaassa vaikkapa matkatoimiston kautta, miten kohdemaassa onnistuu INR-arvon mittaaminen. Yksi mahdollisuus on myös hankkia INR-pikamittari.
 

Ruoka

Arjen ruokavalinnoilla voi itse vaikuttaa usein eteisvärinän taustalla oleviin riskitekijöihin ja sairauksiin, kuten ylipaino, kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta. Riittävä kaliumin ja magnesiumin saanti saattaa vähentää rytmihäiriöalttiutta, joten syö reilusti kasviksia.
 
Terveellisen ruokavalion periaatteet:
  • Sopivan kokoiset ateriat
  • Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä
  • Leivät ja viljatuotteet runsaskuituisina täysjyväviljatuotteina
  • Kohtuullinen määrä pehmeää, kasviperäistä rasvaa
  • Säännöllisesti kalaa
  • Vain vähän kovaa rasvaa
  • Suolaa vain vähän
 

Pitääkö jotain välttää?

 
On joitakin ruokavalioon liittyviä asioita, jotka saattavat laukaista eteisvärinän. Merkittävin niistä on alkoholi. Runsas alkoholin käyttö ja sitä seuraava krapula on selkeä eteisvärinälle altistava elintapatekijä.
 
Joillekin laukaiseva tekijä voi olla liian iso ateria, liian paljon kahvia, kolajuomaa tai muuta kofeiinia sisältävää tai kylmä juoma tai ruoka. Nämä ovat yksilöllisiä tekijöitä.
 
 

Marevan-hoito ja ruokavalio

 
Marevan -hoitoon ja ruokailuun liittyy usein mielikuva merkittävistä rajoituksista ja hankaluuksista. Marevan-ruokavalio on kuitenkin normaali, terveellinen ruokavalio, johon lääkeannos sovitetaan eikä päinvastoin. Tasaisuus on Marevan -hoitoa käyttävän taikasana.
 
Marevan vaikuttaa veren hyytymisaikaa pidentävästi ("vähentää hyytymistä") ja K-vitamiini puolestaan lyhentävästi ("lisää hyytymistä").
 
K-vitamiinia saadaan pääasiassa kasviksista. On todettu, että mitä suurempi K-vitamiinin saanti on, sen paremmin INR-arvo pysyy hoitoalueella. Kasviksia kannattaa siis syödä, puoli kiloa päivässä! On joitakin tummanvihreitä kasviksia, kuten ruusukaali, lehtikaali, pinaatti ja nokkonen, joiden määrää ruokavaliossa kannattaa tarkkailla, koska ne saattavat heikentää Marevanin tehoa. Pidä niiden määrä mahdollisimman tasaisena tai jos ne esiintyvät vain harvoin ruokavaliossasi, syö niitä vain vähän kerrallaan.
 
Vielä muutama huomio
  • Alkoholi ja Marevan on arvaamaton yhdistelmä. Käytä alkoholia enintään kohtuudella (satunnaisesti ja 1-2 annosta/vrk).
  • Neuvottele luontaistuotteiden ja kalaöljyvalmisteiden käytöstä Marevan-hoidon aikana lääkärisi kanssa.
  • Vältä greippiä ja karpaloa (myös mehuna), ne vaikuttavat INR-arvoa nostavasti.
 
Lue lisää terveellisestä ruokavaliosta  Sydän.fi -verkkopalvelusta.
 
Lisätietoa saat myös Sydänliiton Marevan-hoito -potilasoppaasta, jota voi tilata Sydänkaupasta. 

Seksi

Seksielämää voi jatkaa kuten ennenkin. Rytmihäiriön pelko voi alkuvaiheessa vaikuttaa seksuaalielämään. Tämä menee yleensä ohi, ja jokainen oppii tuntemaan itselle sopivan rasitustason.
 
Lisätietoa Sydänliiton potilasoppaasta Sydänpotilas ja seksuaalisuus.
 

Sauna

 
Myös saunomista voi jatkaa. Saunoessa eteisvärinäpotilaan kannattaa pysytellä kohtuullisissa löylyissä. Vilvoittele saunan jälkeen rauhassa, koska äkillinen lämpötilan vaihtuminen esimerkiksi saunasta kylmään veteen tai pakkaseen voi laukaista eteisvärinän.
 
Stressi
 
Stressi tai stressin laukeaminen voi laukaista eteisvärinän. Kun tunnistaa omat stressin aiheuttajat, niitä on helpompi väistellä tai niistä on helpompi selviytyä. Mieti myös, mistä asioista nautit, mitkä asiat ovat sinusta mukavia. Järjestä niitä omaan aikatauluusi ja noudata tätä suunnitelmaa. Pimeyttä ei voi poistaa, mutta valoa voi aina lisätä!
 
Lue lisää stressistä ja ennen kaikkea sen vähentämisestä esimerkiksi Pieni päätös päivässä -sivuilta.
 
Jos eteisvärinä aiheuttaa sinulle stressiä, hanki lisätietoa ja ennen kaikkea vertaistukea. Kysy epäselvistä asioista terveydenhuollon ammattilaisilta ja keskustele kokemuksistasi muiden eteisvärinäpotilaiden kanssa.
 
Et ole yksin eteisvärinäsi kanssa. Vertaistukea löytyy sydänpiirien ja -yhdistysten kautta. 
 

Uni

Nuku riittävästi ja pyri mahdollisimman säännölliseen elämänrytmiin. Unen puute ja valvominen nostavat sykettä ja altistavat rytmihäiriöille.
 
Pieni päätös päivässä -sivut tarjoavat vinkkejä hyvään uneen.
 

Sosiaaliturva

Lue lääkkeiden erityiskorvattavuudesta ja muusta sosiaaliturvasta Sydän.fi ja Kelan sivuilta. Sydänliitto julkaisee myös opasta Sydänpotilas ja sosiaaliturva.


Säännöllinen syke

Kuuntele miltä kuulostaa säännöllinen syke.



Epäsäännöllinen syke

Kuuntele miltä kuulostaa epäsäännöllinen syke.



Rytminsiirto edessä?

Video on tarkoitettu sinulle, joka olet menossa eteisvärinän suunniteltuun rytminsiirtoon. Voit tutustua valmistautumiseen ja toimenpiteeseen pääpiirteittäin. Yksityiskohtaiset valmistautumisohjeet ja lisätietoa saat rytminsiirron tekevästä toimipisteestä.



Ihan vapaaehtoisesti

Helsingin Sydänpiirin Liekki-hankkeen tuottama vertaistukea käsittelevä lyhytelokuva. Toteutus: Markkinointiosakeyhtiö I2.



Hätä on tämän näköinen - Aivoverenkiertohäiriö

Aivoverenkiertohäiriön sattuessa, nopeus on hoidon ja toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Muun muassa tukosten liuotushoidoille on aikarajat. Siksi oireiden tunnistaminen ja nopea apu on kirjaimellisesti elintärkeää.